Tämän blogin olisi siis tarkoitus kertoa matkasta. Sisäisestä ja ulkoisesta. Halusin aloittaa kirjoittamisen jo muutamaa kuukautta aiemmin matkan suunnittelulla ja yleisellä fiilistelyllä. Virallinen matka alkaa vasta maaliskuun alussa. Jään pois töistä ja olen ostanut lennot kauas pois. Tarkoitus olisi palata kotiin juhannukseksi. Vapaa jatkuu vielä senkin jälkeen, mutta siitä en tiedä vielä mitään. Ei suunnitelmia.
Kun on tarpeeksi kauan pähkäillyt lähtemistä, pitää vain tehdä päätös. Vatvominen on joskus pakko lopettaa ja ruveta toimimaan. Totuus on, ettei minua motivoi tehdä töitä tällä hetkellä juurikaan. Inhoan power pointia, presentaatioita ja aikatauluja. Inhoan aikaisia aamuherätyksiä ja kuukausi-infoja. Inhoan itseäni, kun en jaksa innostua enää mistään. En ole tottunut olemaan ihminen, joka hengailee töissä. Olen tottunut olemaan huikea, ahkera ja innostunut. Paneudun asioihin, joita teen ja haluan saada aikaiseksi. Nyt olen lähinnä keskittynyt omien epäonnistuneiden ihmissuhteideni vatvomiseen, surffailuun ja myöhässä tulemiseen. Teen toki töitäkin, mutta inhoan jokaista maanantaita.
Vika ei ole ensisijaisesti työssä. Minulla on huiput kolleegat, mielenkiintoisia projekteja ja vapaus tehdä asioita, oppia uutta ja kehittyä. Palkkakin on ihan mukavalla tasolla. Ongelma on minussa, ei työssä. En ole edes uupunut. Olen toipunut jo ajat sitten aiemmasta uupumuksesta ja voin ihan hyvin. Olen vain henkisesti kyllästynyt työn tekoon. Kaipaan hiekkaa varpaiden alle ja vapautta kadota maailmalle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti