Kirjoitettu 6.3.
Kaikkien hassujen sattumusten kautta päädyin matkustamaan usean maan kautta Intiaan, Pondycherryyn. Matka alkaa siis virallisesti vasta täältä. No jos on aikaa, voi lentää Bangkokiin syödäkseen hyvän synttäri-illallisen ystävän kanssa, voi matkustaa Sri Lankan kautta uidakseen valtameressä ja päätyä Pondycherryyn Intiaan hengailemaan ja tapaamaan tuttua. Kun ei ole mikään kiire mihinkään, voi aloittaa näinkin epämääräisellä matkasuunnitelmalla.
Pondycherry on ranskalaisvaikutteinen rannikkokaupunki Tamil Nadussa eli Intian itäisessä osavaltiossa. Tämä on periaatteessa takapajuisempaa kuin Kerala, ja turisteja näyttäisi olevan vähemmän. Toisaalta täällä on 50 000 asukkaan Auroville, joka vetää matkailijoita eri puolilta maailmaa. Eli hengellinen ja ekologinen yhteisökokeilu, josta on ilmeisesti paisumassa jo jotain ihan muuta. Kiinnostavaa, ja haluan ehdottomasti tutustua siihen. Itse Pondycherry on nähty muutamassa päivässä. Perusintiatyyliin on Gandhin patsas, pari hienoa kirkkoa ja joku temppeli. Ja lukemattomia katuja pikku liikkeineen, verstaineen, mopoineen, tööttävine autoineen, riksoineen. Kun sataa, kadut muuttuvat liejuisiksi, vaikka periaatteessa onkin hiekkaa ja kiveä. Tänään on satanut koko päivän.
Verrattuna Delhiin ja muihin suurkaupunkeihin, täällä on paljon leppoisampaa. Meteliä tietysti, mutta jotenkin turvallisempi olo. Ja toki minua vaaleana tyttönä vähän tuijotetaan, mutta toistaiseksi kaikki on toiminut hyvin ja ihmiset ovat hurjan ystävällisiä. Pukeutumisen suhteen on kuitenkin tarkempaa kuin esim. Goalla. Toisaalta Rajasthaniin verrattuna oloni on jopa rennompi. Ja samalla minusta on tullut mukavuudenhaluisempi ja turvallisuushakuisempi kuin nuorempana. Enää ei ole pakko matkustaa bussilla, vaan voi hyvällä mielellä ottaa taksin. On myös ihanaa, että on hotelli, jossa toimii wifi. Ainakin välillä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti