Ohjattu ykkönen ja laskeutumista vapaapäivään

Aamulla oli ohjattu ykkönen - ja tietysti uimista. Mutta harjoitus tuntui jo paljon kevyemmältä kuin viime viikolla. En yleensä rakasta ohjattua harjoitusta, mutta nyt se tuntui ihan hyvältä, samoin pelkän ykkösen tekeminen tuntui mukavalta. Sen jälkeen kun olen ruvennut katkaisemaan kesken ykkössarjan ja siirtynyt kakkoseen, ykkönen on alkanut taas maistua. Tuntuu vain hyvältä ja leppoisalta. Ja kevyemmältä. Ja olen onnellinen, ettei minun tarvitse tehdä drop-backeja tekemättä kakkosta alle, koska ohjatussa emme tee niitä. Selkäni vierastaa nykyisin taaksetaivutuksia ilman kakkosen lämmittelyasanoita.

Voima on alkanut hieman palautua. Olen ollut täällä aika heikko. Nyt jotain pientä parannusta ilmassa. Yritän hieman treenata bakasanahyppyä, mutta aika laiskoin tuloksin toistaiseksi. Bakasana itsessään on ehkä vähän helpottunut, mutta hyppy ei kyllä kulje. Puhuimme eilen aika pitkään joogaopettajani kanssa keskittymisestä ja läsnäolosta kussakin asanassa. Ja sitten muustakin elämästä. Perun vähän aiempia hieman nihkeitä kommenttejani, ne olivat ehkä hieman hätäisiä tulkintoja hänestä. Usein kun ihmisestä alkaa saada enemmän irti, paljastuu paljon syvempiä kerroksia.

Asanaharjoituksen lisäksi harjoittelen edelleen suurempaa läsnäoloa kaikessa ja avautumista. Huomaan, että minulla oli joku alkuvastustus täällä, joka on sittemmin hävinnyt. Ehkä johtui juuri aiemmin kirjoittamastani asetelmasta (kaikki naiset pörräävät opettajan ympärillä) , joka väkisinkin vaikutti asenteeseeni häntä kohtaan ja myös omaan käytökseeni, joka on pikemminkin päinvastainen.  No nyt olemme päässeet parempaan balanssiin. Opettajani ei epäile, että minulla on jotain häntä vastaan ja minä olen ehkä hyväksynyt hänet syvempänä ja mielenkiintoisena ihmisenä, enkä lokeroi häntä johonkin itsekeksimääni muottiin. Siitä emme puhuneet, vaan enemmänkin harjoituksen herättimistä kokemuksista ja tunteista, ja terapiassa käymisestä, josta kummallakin on kokemuksia. En usko, että hän varsinaisesti epäili minulla olleen jotain häntä vastaan, mutta tunnistan itsessäni tietyn etäisyyden, jota aika helposti pidän yllä. Ja joka erityisesti amerikkalaisesta kulttuurista tulevaa  ehkä kummastuttaa. 

Muutenkin olen tavannut täällä muutamia aivan huikean kiinnostavia ihmisiä. Italialainen taiteilija tuttavani Alberto, josta kirjoitin aiemmin, osoittautui erittäin radikaaliksi performanssitaiteilijaksi, jota Louis Vuitton on jopa sponsoroinut. Hän on toteuttanut performanssejaan mm. New Yorkin Guggenheimissa, Venetsian biennaalissa ja ties missä. Entinen Rooman balettiakatemian tanssija, josta tuli sittemmin erittäin radikaali taiteilija, vieraillut jopa Helsingissä ARS 95 -näyttelyn aikana teemana taide ja prostituutio. Alberto halusi ottaa kantaa siihen, kuinka paljon taiteilijan ja prostituoidun työ muistuttaa toisiaan, taiteilija myy teoksiaan ja prostituoitu itseään. Niinpä hän ilmestyi eri näyttelyihin prostituoiduksi pukeutuneena. Osa performanssia oli, että "asiakkaat" saattoivat olla häneen yhteydessä 24/7.  En tiedä, kuinka pitkälle performanssi eteni tosi elämässä. No mieletön tyyppi silti, ja pitkään joogannut. 

Huomiseksi ei ole vielä suunnitelmia. Ihanaa, että on vapaapäivä. Kroppa saa vähän levätä.